Kaikille fiilistelijöille ja muille henkisille ja fyysisille mummoille lienee tuttu tämä lause: syysiltojen hämärtyessä tekee mieli käpertyä viltin alle lämpimään ja sytytellä kynttilöitä. Me emme jää Pekkaa pahemmaksi! Koska Sari ehti jo kynttilöistä juttelemaankin, annan minä puolestani teille sohvallekäpertymislukuvinkin.
Dimitri Verhulst on Belgian tämänhetkinen kirjailijasensaatio, jonka romaani De helaasheid der dingen on keikkunut bestsellerlistoilla ties kuinka kauan ja josta on ehditty vääntää jo elokuvakin. Mietin pitkään että ostaisinko kirjan ranskan- vai hollanninkielisen version, sillä luen molempia kieliä lähes yhtä sujuvasti. Ranska vei kuitenkin voiton koska löysin sen alkuperäisversiota näppärämmin lähikirjakaupastani. La Mertitude des choses alkaa aika lupaavasti:
Dimitri Verhulst on Belgian tämänhetkinen kirjailijasensaatio, jonka romaani De helaasheid der dingen on keikkunut bestsellerlistoilla ties kuinka kauan ja josta on ehditty vääntää jo elokuvakin. Mietin pitkään että ostaisinko kirjan ranskan- vai hollanninkielisen version, sillä luen molempia kieliä lähes yhtä sujuvasti. Ranska vei kuitenkin voiton koska löysin sen alkuperäisversiota näppärämmin lähikirjakaupastani. La Mertitude des choses alkaa aika lupaavasti:
C'est vrai que ma tante Rosie était une femme d'une rare beauté et qu'un grand prestige était attaché au fait d'avoir couché avec elle.
Lyhyesti, kirja kertoo lievästi sanottuna omintakeisesta perheestä, johon kuuluu isoäiti, isä, lauma setiä ja pikku Dimitri. Perheen miesten kiinnostuksenkohteita ovat olut ja pyöräily. Mustaa huumoria parhaaseen belgialaiseen tapaan.
Tässä vielä silmäniloksi kapteeni haddockmainen miehenturjake.
De helaasheid der dingen on muuten käännetty suomeksikin, joten käykääpä kurkkaamassa lähimmän jälleenmyyjänne luota. Belgialaisia kirjailijoita ei valitettavasti hirveästi tunneta Suomessa. Verhulstin lisäksi voin suositella Amélie Nothombia, joka on myöskin tummemmaan kerronnan mestari ja jonka kirjoja löytyy myös suomenkielisinä käännöksinä.
4 kommenttia:
laitan taman seuraavan quebecin-reissun kirjalistalle, sielta sen varmaan loytaa ranskaksi vaivatta. aloituslauseesta paatellen se ei myoskaan ole kaikkein vaikeinta ranskaa.
nimin. siilin eleganssi alkuperaiskielella on edelleen alkutekijoissaan koska joka toinen luku ylittaa mun lukutaidot (joka toinen luku taas on kirjoitettu 12-vuotiaan nakokulmasta, ja ne menee ihan sujuvasti)
Jos ei löydy Kanadasta niin voin lähettää sen täältä :-D
On kyllä yllättävän sujuvalukuinen kirja, mullahan on Karen Blixen varmaan kolmatta vuotta kesken kun en tajua niitä monimutkaisia verbimuotoja ja pitkiä lauseita. Tässäkin on lapsi kertojana, että siinä se salaisuus varmaan piilee.
kiitos vinkeistä, laitoin molemmat pinterestiin muistiin. :)
l, toivottavasti tykkäät kirjoista :-) Pitää laittaa useamminkin lukusuosituksia paikallisista tyypeistä.
Lähetä kommentti